Vammaisuuden sosiaalinen malli

Yleinen mielikuva vammaisesta henkilöstä on "pyörätuoliin sidottu".

Vammaisuuden sosiaalinen malli (engl. social model of disability) on kuvaus vammaisuutta selittävistä biologisista ja yhteiskunnallisista tekijöistä. Britanniassa 1980-luvulla syntynyt selitysmalli luotiin vaihtoehdoksi vanhalle lääketieteelliselle paradigmalle, mutta myös WHO:n esittämälle uudelle biopsykososiaaliselle mallille.[1] Tunnetuin mallin taustahahmo oli Greenwichin yliopiston vammaistutkimuksen professorina toiminut Michael (Mike) Oliver (1945–2019), joka itsekin oli fyysisesti vammainen halvaannuttuaan teini-iässä uima-allasonnettomuudessa.[2]

Vammaisuuden sosiaalisen mallin mukaan vammaisten henkilöiden ongelmat eivät johdu vammasta vaan ovat yhteiskunnan syytä. Vammaisten sortaminen ilmenee tukitoimien puutteena. Sosiaalisen mallin arvostelijat pitävät väitteitä liioitteluna, sillä fyysiset vauriot ovat todellisia, eivätkä ainakaan kaikki niiden aiheuttamat haitat johdu asenteista tai siitä, miten vammaisuutta konstruoidaan.

  1. Oliver, 1990, s. 4
  2. Brindle, David: Mike Oliver obituary The Guardian. 19.3.2019. (englanniksi)

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search